Teknologian Mikä-Mikä-Maassa – Slush 2016 opit

Vierailin tänä vuonna ensimmäistä kertaa Slushissa ja vaikka odotukseni oli asetettu jo valmiiksi korkealle, ne ylittyivät roimasti. Slushin Vau-effekti syntyy 15.000 kävijän rohkeista ideoista, disruptiivisesta ajattelusta ja startup-yritysten innokkaasta uskosta omaan asiaansa, joka tarttuu kaikkiin osallistujiin. Tässä tekoälyn, lisätyn todellisuuden ja teknologian Mikä-Mikä-Maassa reaalimaailman rajoja työnnetään hieman kauemmas, jotta voidaan löytää jotain ennennäkemätöntä.

Virtuaalinen todellisuus ja tekoäly olivat vahvasti esillä sekä demoalueen yritysten osastoilla että puhujien esityksissä. Lisätty todellisuus alkaa jo olla arkipäivää etenkin teollisuuden ja viihdeteollisuuden sovelluksissa. Kävin huimalla ja erittäin todellisen tuntuisella avaruusmatkalla VTT:n osastolla, olin mukana OZO-kameralla kuvatussa 360° tanssi- ja kauhuvideossa sekä osallistuin ABB:n virtuaalilasien avulla taajuusmuuttajan korjaukseen. Nämä aiemmin futuristisilta vaikuttaneet sovellukset tuntuvat nykyään varsin järkeviltä, ja saavat kuluttajat haluamaan ne nopeammin koteihinsa ja työpaikoilleen. Kysyntä nopeuttaa kehitystä ja luo tarjontaa. Itse rentoutuisin mielelläni avaruudessa puoli tuntia ennen nukkumaan menoa.

slush_mia slush2 ross

Tekoälyn sovelluksia on vielä melko vähän, mutta niiden potentiaali, etenkin työpaikoille ja työn sisällölle, on valtava. Tekoälyyn pohjautuvat botit tulevat korvaamaan suuren osan asiakaspalvelutyöstä ja avustavat myös vaativammassa asiantuntijatyössä tiedonhaussa ja -jalostamisessa. Suomessa mahdollisuudet ovat erityisen suuret. Sijoitummekin toiseksi tekoälyn talouskasvupotentiaalia tarkastelevan tutkimuksen kansainvälisessä maavertailussa heti Yhdysvaltojen jälkeen. Tekoäly tulee myös eri palveluihin kuten Osuuspankin Pivo-palvelun tekoälysovellus Alfred, joka jatkossa ohjeistaa ihmisiä järkevämpään rahan käyttöön. Alfred kertoo maksatko sähköstäsi enemmän kuin naapurisi ja muistuttaa turhista palveluista, joista saatat maksaa, vaikka et palvelua käytäkään. Se myös peruu turhat palvelut puolestasi yhdellä napin painalluksella. Tekoäly kuulostaa itse asiassa aika hyvältä tyypiltä.

Teknologia risteytyy voimakkaasti myös urheilun kanssa. Tästä on esimerkkinä maailmanlaajuinen quantified self eli oman elämän mittaamiseen pohjautuvan boomi. Amer Sports lanseerasi Slushissa Movesense-palvelukonseptin, joka mahdollistaa uusien Movesense-sensoriteknologiaa hyödyntävien urheiluinnovaatioiden kehittämisen. Symbio ja Amer Sports aloittivat yhteistyön, jotta yhä useammat urheiluvälineet muuttuvat älykkäiksi ja verkottuvat pilvipalveluihin. Jatkossa sensoriteknologiaa hyödyntävä maila voi kertoa tennistä pelaavalle, että lyönnin kulma on väärä tai jalkapallokenkä korjata jopa pelaajan potku liikerataa.

Teknologisten innovaatioiden lisäksi startupit ovat tehokkaita ja ketteriä rakentamaan käyttäjien rakastamia rajapintoja perinteisiin palveluihin. Tämä on valtava kilpailuetu, mutta myös pelottavaa toimialoille, jotka haluavat säilyttää omistajuuden asiakaskokemuksestaan. Yritykset joutuvat pohtimaan haluavatko avata rajapintojaan ja liiketoimintamallejaan vai ottavatko riskin, että menettävät kilpailuetunsa jäämällä pois uusimmista sovelluksista. Mielenkiintoisena esimerkkinä voisi mainita Osuuspankin startup-kumppanin, digitaalisen säästöpossun, Hibbon, joka esiteltiin Slushissa. Hibbo opettaa lapsille rahan arvoa. Kun lapsi saa viikkorahaa, rahat syötetään digitaalisesti Hibbo-laitteelle ja Hibbo syö hymyillen rahat. Samoin lapselle annetaan kortti, josta hän voi reaaliaikaisesti seurata paljon pankkitilillä on käteistä.

Yhteen vetona voisi todeta, että teknologia tulee kaikille elämämme osa-alueille ja muuttaa tapamme toimia. Tämä ei ole kuitenkaan huono asia. Slushissa puhuneen pääomasijoittaja Steve Jurvetsonin mukaan taloudessa on alkamassa uusi kasvuvaihe, jossa ideat risteytyvät keskenään globaalisti, tiedonkäsittely halpenee ja valtavista tietomääristä ammentava keinoäly oppii tekemään ja yhdistelemään asioita, joita me emme voi vielä edes ymmärtää. Uskon Jurvetsonin tapaan, että digitaalisuus tulee luomaan uutta talouskasvua, vaikka vanhat toimialat luovat nahkansa ja työn luonne muuttuu. Tulevaisuuden menestyvät yksilöt ja yritykset ovat joustavia, innovatiivisia ja koko ajan eteenpäinpyrkiviä. Älä pelkää kilpailijaa, jonka tiedät, vaan niitä, joita et ole vielä tunnistanut.