Blockchainin polku FBI:n Darknet -tutkimuksista digitaalisiin pankkipalveluihin

Digitaalisten pankkipalveluiden kuumin puheenaihe tällä hetkellä on lohkoketjuteknologia Blockchain, josta on vielä toistaiseksi enemmän puhetta kuin tekoja ja sovelluksia. Kansantajuisesti kuvattuna lohkoketjuteknologian avulla kaksi toisilleen tuntematonta tahoa voivat tehdä keskenään transaktioita luotettavalla tavalla ilman välikäsiä. Suurin etu tulee siitä, että ketjun jäsenet voivat luottaa toisiinsa.

Perustana on Bitcoin-tekniikasta lähtöisin oleva hajautettu tietokanta, jossa jokainen uusi lisäys monistetaan vertaisverkossa oleviin identtisiin tietokantoihin. Valitettavasti kryptovaluutta Bitcoin tuli monille tutuksi Darknetin laittoman huumekauppapaikan Silk Roadin maksuvälineenä, joka yhdessä Tor-verkon kanssa teki käytännössä mahdottomaksi selvittää maksajan ja myyjän henkilöllisyydet. FBI sulki tämän kyseenalaisen, huumeiden, varastettujen luottokorttien ja laittomien käsiaseiden kauppapaikan lokakuussa 2013. FBI sai lopulta jäljitettyä rikolliset Blockchainin ja Darknetin haavoittuvuuksia tutkimalla sekä Tor-ohjelmistopakettiin kuuluneen Firefoxin turva-aukkoja hyödyntämällä. Silk Road -kohusta ja useista Bitcoin-pankkiryöstöistä huolimatta Bitcoinista on kehittynyt internetissä laajalti käytetty valuutta, jota eivät ohjaa pankit eikä mikään lainsäädäntö.

Menestyksekkään Bitcoin-järjestelmän innoittamina maailman suurimmat pankit ja teknologiafirma R3 ovat perustaneet Distributed Ledger Group -ryhmän (Hajautettu tilikirja -ryhmä) joka kehittää lohkoketjutekniikkaa pankkiryhmien väliseen käyttöön. Suomessa toimivista pankeista mukaan ovat lähteneet mm. OP-ryhmä ja Nordea. Perinteiset pankit haluavat hankkeen avulla pysyä mukana teknologiakehityksessä ja kehittää niitä yhdessä, jotta alan ulkopuolinen toimija tai häirikkö ei pääsisi yllättämään niitä vuosien tuotekehitysetumatkan turvin.

Milloin tullaan näkemään laajoja blockchain-toteutuksia tuotannossa? Kansainvälisissä pankkipalveluissa läpimurron edellytys on se, että DLG-ryhmä pääsee yksimielisyyteen toimintatavoista, teknologiatoteutuksesta ja sen luotettavuudesta. Teknologiayhtiö R3:n mukaan tekniikkaa tullaan käyttämään todennäköisesti arvopaperikaupan post trade-selvityksessä, mutta käytön yleistymisen aikataulu on vielä hämärän peitossa.

Toinen sovelluskohde on globaalit mikromaksut ja niiden transaktiokustannusten pienentäminen, joka tekee pienistäkin maksuista taloudellisesti järkeviä. Hajautetussa järjestelmässä siirtoaika toiseen pankkiin maapallon toisella puolella lyhenee päivistä muutamiin minuutteihin. Muita sovelluskohteita voisivat olla osakeannit, sopimusten allekirjoittamiset, arvokkaiden immateriaalisten sisältöjen suojaaminen ja niiden jakamisoikeuksien tehokas ja luotettava välittäminen internetin kautta.

Maksuliikenteessä saatetaan nähdä isoja muutoksia. Perinteisen pankkitilin tulevaisuus on auki, tarvitaanko sellaista enää lainkaan, jos maksaja ja maksun saaja varmistetaan ilman pankkia? Uberisaatiota perinteisellä pankkialalla yrittää muun muassa brittiläinen Atom-pankki, joka toimii ainoastaan mobiilisovelluksena ilman konttoreita ja lanseeraa omat pankkikorttinsa ja asuntolainansa.

Jori on Symbion asiakkuuspalvelupäällikkö (Service Delivery Manager) jolla on vahva tausta esimies- ja projektinvetotehtävistä erityisesti pankkien it-järjestelmien kehitysprojektien, toimittajahallinnan ja ulkoistusten parissa. Hän seuraa aktiivisesti uusia teknologiaratkaisuja, digitalisaatiota, fintech-yrityksiä sekä Suomen jalkapallomaajoukkueen edesottamuksia. Jori on myös Symbion house-bändin Low Level Loversin soolokitaristi ja perustajajäsen.